Mille Jumala tuoksuu?

Sanotaan, että jokaisella ihmisellä on ominaistuoksunsa, jonka avulla rakastuu toiseen ihmiseen. Aloinkin tässä nyt pohtimaan, että millekähän Jumala tuoksuu?

Varmaankin Hän tuoksuu ainakin metsälle, raikkaalle vedelle, tuoreelle leivälle ja paistetulle kalalle.
(Tuli nuo kala ja leipä mieleen, koska Jeesushan söi niitä paljon ja ruokki niillä ihmisiä.) 

Niin, ja varmaan Hän tuoksuu sinulle ja minulle.

Hän tuoksuu sellaiselle, joka saa meidät rakastamaan Häntä ja pysymään Hänessä.

Nautin keväästä

Mukavaa, kun on saanut alkaa nauttimaan aurinkoisista ja lämpimistä kevätpäivistä. On ollut todella mukavaa käydä pyöräilemässä ja sauvakävelemässä kun tiet ovat jo kuivat. Tänäänkin täällä on nyt iltapäivällä pilvetön taivas. Lunta on paljon vielä, mutta sulaa kovaa kyytiä.

Virsi 568

Oi, kuinka kevät säteilee 
elämän riemuaan! 
Maa onnellinen iloitsee 
ja loistaa puvussaan,
ja loistaa puvussaan.

2.
Sinua, Luoja ylistän 
taas kevään voimasta.
Teet työsi ihmeteltävän
ja siunaat luotuja,
ja siunaat luotuja.

3.
Tuot ilmi jumalalliset
ja jalot ihmeesi.
Myös kylmät, kuolleet sydämet
luot, Herra, uudeksi,
luot, Herra, uudeksi.

4.
Oi uskon pyhää hehkua
ja kukkaa rakkauden
ja rukouksen tuoksua!
Soi riemu laulujen,
soi riemu laulujen.

5.
Tee, Luoja, Henki, ihmeesi
näin myöskin minussa.
Voimalla armonlähteesi
nyt minut uudista,
nyt minut uudista.