torstai 27. heinäkuuta 2017

Unikeonpäivä

Tänään heinäkuun 27. vietetään Unikeonpäivää. Päivällä muistetaan Efesoksen seitsemää unikekoa. On kerrottu legenda, jonka mukaan 200-luvulla nuorukaiset pakenivat keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin. Keisari Decius oli kristittyjen vainoaja.

Minulle sana unikeko tuo ensimmäisenä mieleen seuraavan raamatun kohdan:

Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa." Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani." Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani?  Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: "Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi." Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään. Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä." (Evankeliumi Matteuksen mukaan, luku 26, jakeet 36 - 46.)

torstai 6. heinäkuuta 2017

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

Tänään vietetään Eino Leinon sekä runon ja suven päivää.
Minä kirjoittelin joskus nuorena runoja. Kirjoitan kyllä nykyisinkin aina kun vain inspiraatio iskee ja jos jaksan keskittyä.

Tässä runo, jonka keksin juuri tällä hetkellä:

Päivä niin pilvinen
ja harmaa,
kolea.
Mutta se
on varmaa,
että Jumala
rakastaa.
Ei ole siis
minulla mitään
pelkoa.