sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Lapsuuteni joulut

Kun minä olin aivan pieni, meillä oli tapana jouluna laittaa oikea kuusi ja siihen oikeat kynttilät palamaan. Lapsena sain yleensä joululahjaksi karkkia, suklaata, värityskirjan, tussit ja äitini kutomia villasukkia, lapasia ja villapaitoja. 

Lapsuuteni joulut eivät olleet kovin onnellisia. Kuten niin monessa perheessä, myös minun joulunviettoon liittyi vanhempien, sukulaisten ja tuttujen alkoholin käyttö. Ympärillä oli aina humalaisia aikuisia. Kerran kun yksi meidän silloinen naapuri oli joulupukkina, hän oli niin humalassa, että kaatui istuessaan tuolille.

Lohtua minulle antoi joulumusiikin kuunteleminen. Kuuntelin paljon c-kasetteja, joissa oli joululauluja. Ja kun ikkunoihin laitoimme jouluvalot ja pöydälle kynttilöitä palamaan, minä katselin ikkunassa olevaa valotähteä ja kynttilän lepattavaa liekkiä, ja ajattelin Jeesusta. Häntä ajatellessani minun ei tarvinnut niin paljoa välittää ympärilläni olevista humalaisista aikuisista.

Herramme Jeesus Kristus on aina ollut meidän jokaisen seurassa syntymästämme saakka ja tulee olemaan kanssamme ikuisesti.

Kaikki ikävät muistot, vastoinkäymiset, surut, murheet, paha olo, ne kaikki tulevat lopulta unohtumaan.

Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." (Johanneksen ilmestys, luku 21, jakeet 3 - 4.)

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kun tuntuu, että rukousvastaus viipyy

Me ihmiset rukoilemme paljon Jumalaa. Pyydämme Häneltä apua mitä erilaisimpiin asioihin. Tarvitsemme apua kun olemme sairaita, kun meitä kohdellaan väärin, kun olemme peloissamme ja ahdistuneita. Nälkä vaivaa, ei ole tarpeeksi vaatteita. Miten lapset selviää kun aikuisillakin on niin vaikeaa?

Hädässä me käännymme Herran Jeesuksen Kristuksen puoleen ja odotamme, että saamme kaikkiin rukouksiimme vastauksen heti. Mutta sitten petymme kun vastausta ei tulekaan. Ei tapahdukaan mitään, vaan sama ahdistus ja puute vain jatkuu.

Eikö Jumala välitäkään meistä? Eikö Hän kuule vaikka me kuinka huudamme?

Kyllä Hän kuulee ja välittää aivan varmasti. Ja Hän vastaa kaikkiin rukouksiin, ihan jokaiseen.
Se, että vastaus viipyy on vain Hänen tapansa koetella meidän uskoa. Hän haluaa varmistaa, että me varmasti pyydämme apua Häneltä emmekä miltään epäjumalilta.

Me kaikki olemme rakkaita Taivaallisen Isän lapsia ja Hän huolehtii meistä jokaisesta meidän jokaisena elämämme päivänä.

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen
leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti.
Aamen.